(4.12: Niin, Shima-polo olikin sitten niin heikossa hapessa, että lakkasi hengittämästä kokonaan. Ruumiista en löytänyt mitään vikaa, paha sanoa mikä oli pienellä hätänä. Tokuno ihmettelee kannon nokassa, mihin neiti joutui. Täytyy etsiä ressukalle seuraa. =( )

Tänään sain suloisia terveisiä kaukaa eteläisimmästä Japanista, Ryukyu-saaristosta: C.ensicauda ensicauda -pariskunta saapui hoiviini.

Tähän asti en ole nimennyt salamantereitani lukuun ottamatta ensimmäistä kiinankääpiötulilisko Leeviä, joka sekin osoittautui sittemmin naaraaksi. Uusien tulokkaiden kotiseutusaarilla on kuitenkin niin kauniita nimiä, että en voinut olla nimeämättä pienokaisia niiden mukaan: Tokuno ja Shima. Olisi tietysti kiva vielä tietää, mitä ne tarkoittavat. =)

Poika söi heti kuin mies. Neiti oli vielä liian hämillään syödäkseen ja on muutenkin turhan hoikassa kunnossa. Kunnon matokuuri edessä siis! Muuten kokoa on kyllä jo valmiiksi paljon enemmän kuin kiinankääpiöillä, laji on Cynops-suvun suurin.

Aivan verrattoman sympaattisia otuksia kyllä ovat. Muista olohuoneemme salamantereista poiketen nämä liikkuvat tämän tästä vilkkaasti myös "kuivilla", kurkotellen ja tutkien, ja kävelevät hassusti korkealla ohuiden jalkojensa varassa kuin pienet alligaattorit. =)

Shima tähyilee. Voi kun voisi kiivetä siihen vierelle, kysyä mitä kuuluu ja lähteä vaikka soutelemaan!