"Tänään temmellettiin taas niin, että hippulat vinkuivat! Ruokkijan viimeviikkoinen Saksan messumatka tiesi meille muutaman päivän häkkielämää, ja patoutunutta liikkumaenergiaa täytyy purkaa nyt kaikin voimin. Ruokkijan mielestä olemme ihan mahdottomia, mutta niinhän kesyrotan kuuluukin olla.

Välillä soitettiin sähköpianoa ja maistettiin palanen Vivaldin Etydestä. Helppo uskoa, että paperi tehdään puusta. Ehkä itse kappale ei ole niin puiseva kuin maku?

Päivän herkutteluhetki - riisipuuron jämät! Oli niin hyvää, ettemme tajunneet edes rääpiä siskorotan kuonoa kauemmaksi, vaan söimme ihan nätisti samasta kupista. Nolottaa.

Ruokkijalla taitaa olla joku vuodenaikakriisi päällä, kun hemmottelee niin. Tuoreita mansikoita ja herneitäkin saatiin; nyt maistuu kevyemmätkin herkut, kun takana on pellettipainotteinen dieetti. Olimme kuulema liian pulskia!

Elämä meinasi käydä kerrasta ylivoimaisen jännittäväksi, kun parvekkeen ovi avautui. Onhan se tuttu paikka ennestäänkin, mutta tällä kertaa siellä paistoi aurinko! Hurjan pelottavaa; kirkas valo ja liikkuvia puunoksien varjoja! Ruokkijan mielestä lämmin puu tuntuu ihanalta varpaiden alla, mutta me tehtiin ihan pieniä kierroksia parvekkeella ja juostiin tämän tästä lujaa takaisin sisälle sohvan alle piiloon. Ruokkija vain nauroi meille, vaikka olimme taatusti tosissamme.

Sylistä uskalsi parvekettakin tutkia turvallisemmin, kun laittoi pään varjoon. Jaa mikä strutsilogiikka?
Kun saimme nuolla Ruokkijan jäätelötikun puhtaaksi, parvekkeeseenkin liittyi yksi miellyttävä mielikuva lisää. Ehkä seuraavana aurinkoisena päivänä uskallamme jo kiertää koko parvekkeen kerralla juoksematta välillä varmuuden vuoksi turvaan."

Peppi&Ronja