Pakko laittaa tänne suloiset terveiset yövierailtani; hain illalla kaksi rottalasta kasvattajalta uutta kotia etsimään ja otin ne yön ajaksi hoiviini... Olen myyty! En taas muistanutkaan, kuinka pieniä, ketteriä ja vastustamattomia rotat pienenä ovat...

Kuljetuslaatikon oviaukolla jännittää hurjasti - hirveästi kiinnostaisi kurkata, mutta uskaltaisiko sittenkään??

 

No jo vain, uteliaisuus voittaa aina, kun kyse on rotasta! Voi noita pieniä varpaita, kun niillä ei vielä kovin korkealle kurkoteta... <3

Korvat pystyyn ja maailmaa tutkimaan! Mitä, se jatkuu vielä sohvaakin pidemmälle?

Ja kun vauhtiin pääsi, ei menoa rajoittanutkaan enää mikään! Kunnioitettavaa on rotan päättäväisyys jo pienenä; jos jonnekin ei suosiolla pääse, niin sitten mennään väkisin vaikka luut kasassa!

Fleecen alle oli pakko puikahtaa ja viipyä lämpimässä sylissä pitkä tovi. Jos nämä rääpäleet viipyisivät yhtään pidempään, en niitä enää pois raaskisi päästääkään... Huoh. Onneksi huoneen valtiaat Peppi ja Ronja huolehtivat siitä, ettei emännän pää pehmene liiaksi. Ne kaksi kun eivät kerta kaikkiaan voi ymmärtää, mitä nuo kaksi onnetonta rääpälettä tekevät heidän reviirillään... ;)