... eli suloista on sopivalla hetkellä hullutella! Muuttotauko venyi pidemmäksi kuin olisin toivonut, mutta joululomalla on viimein aikaa harrastaa. Sopiva hetki ja inspiraatio kohtasivat kalenterissani tänään.

Alkulämmittelyksi kaivelin kesällä tilaamani lasipurkit ja täyttelin niitä "lääkkeillä". Eihän lääkäreillä tällaisia pillereiden perhepakkauksia oikeasti ole, mutta koska halusin niitä vastaanoton hyllylle, todellisuus antakoon anteeksi!

Pillerit (superpieniä helmiä) näyttävät lähikuvassa ahdistavan kokoisilta nieltäviksi, mutta se on vain zoomin aiheuttamaa harhaa. Tosin jos tarkkoja ollaan, 1:12-mittakaavassakin ne ovat tableteiksi vähän isoja, mutta elävälle silmälle ne kelpaavat.

Varsinainen ajatus pillerinpyörittelyn sijaan oli rakennella yläkaappi vastaanoton takaseinälle, kesällä valmistuneen alakaapiston päälle.

Siispä mittaa, leikkaa, liimaa!

Ja maalaa. Ovilasin leikkasin piirtoheitinkalvosta ja nuppi on (kuten alakaappienkin) maalattu pieni hakaniitti.

 

Koska ovien tekeminen on hidasta ja lisäksi ne peittävät kaapin sisältöä, tein ovia vain kaksi, vaikka vastaanottojen yläkaapistot taitavat oikeasti olla enimmäkseen ovellisia. Lisäksi kaikkein pienimpiä saranoita oli jäljellä enää kaksi, joten tein vain toisesta ovesta avattavan. Toisen suljin täyttämisen jälkeen muutamalla pienellä liimapisteellä niin, että sen voi helposti irrottaa, jos tilanne joskus sitä vaatii. (Vastaanoton lääkäri varmaan ilahtuu tästä.)

Kun hylly vielä odotteli viimeisten liimatippojen kuivumista, pääsin rekvisiittaosuuteen. Haavalapuiksi leikkasin nenäliinasta pieniä neliöitä. Laitoin ne vihreän servetin päälle, leikkasin paloja piirtoheitinkalvoista, liimasin ne reunoistaan kiinni servettiin ja leikkasin irti.

Palasin jo aloittamaani lasipurkkitehtailuun ja tulostelin purkkeihin Googlen löytämiä etikettejä, jotka pienentelin sopivan kokoisiksi. Pienimmistä purkeista en saanut korkkeja irti, mutta keskikokoisista sentään. Ujutin niihin hammastikulla tomusokeria lääkepulveriksi. Kahteen jäljellä olevaan isompaan lasipulloon laitoin toiseen vettä, toiseen mustaa hiekkaa lääkehiileksi.

Samaan kaappiin haavalappujen kanssa tein steriilejä (varmasti) paksumpia sideharsotaitoksia ja -rullia muutoin samalla tekniikalla, mutta piirtoheitinkalvon sijaan käytin kontaktimuovia. Sillä pakkaukset sai mukavan ilmatiiviin/tyhjiöpakatun näköisiksi, vaikka sisus olikin epätasainen ja paksu.
Helpommalla olisin päässyt niiden ensimmäistenkin kanssa, kun olisin hetken malttanut miettiä ja antaa sille kontaktimuoviajatukselle tilaa tulla, mutta joskus sitä vain ampaisee sen ensimmäisen ideanraakileen perään. (Jos olisin kala, kävisin kai koukkuun kiinni ilman syöttiäkin.)

Koska esineet ovat pieniä ja kevyitä, liimasin lasiovien taakse ne liimapisteellä hyllyyn kiinni, jotta ne eivät kaatuisi jokaisesta heilahduksesta.

Lääketiedettä käsittelevät kirjat tein valmiiksi jo kesällä, ja lopulta niistä mahtui hyllyyn vain pieni osa. Mikroskooppi, ruoka-asetelmien tekoon tarkoitetut hopeatarjottimet ja välineet (nukkekodin työkalulaatikosta lainatut tongit ja refleksivasara) ovat valmiina ostettuja. Vasemmalla ylähyllyllä olevat korkeakorkkiset pullot ovat roomboksina toimivan oikean seinähyllyn hyllylevyn pidikkeitä, joita jäi yli, kun jaoin hyllyn kolmen sijasta kahteen lokeroon. Alakaapiston laatikkoon pyörittelin vielä talouspaperista ideaalisiderullia.

En ehkä halua lääkärin pöydälle tietokonetta, jotta saan tehdä siihen ajanvarauskalenterit paperiversioina (lääkäri kiittää taas), joten puhelimeksikin saa ainakin toistaiseksi kelvata pyöriteltävä muinaismuisto. Toivottavasti tällä lääkärillä ei ole soittoaikoja.